Kehom­me koos­tuu pää­asias­sa vedes­tä, jopa 75 % ihmi­sen pai­nos­ta on vet­tä. Vedel­lä on lukui­sia tär­kei­tä teh­tä­viä kehos­sam­me mm. kehon läm­pö­ti­lan sää­te­le­mi­nen ja ener­gian­tuo­tan­to, ihon hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­nen, ruo­an­su­la­tus, ravin­tei­den kul­je­tus ja imey­ty­mi­nen sekä kuo­na-ainei­den ja myrk­ky­jen pois­ta­mi­nen kehos­ta.

Riit­tä­vä veden­juon­ti on yksi tär­keim­mis­tä ja hal­vim­mis­ta tavois­ta yllä­pi­tää hyvin­voin­tiam­me ja ter­veyt­täm­me.

Kui­ten­kin tur­han usein sen tär­keys unoh­de­taan. Kehon nes­te­ta­sa­pai­non yllä­pi­tä­mi­seen liit­tyy muu­ta­mia vää­rin­kä­si­tyk­siä, joi­den joh­dos­ta useat ihmi­set kär­si­vät kroo­ni­ses­ta nes­te­hu­kas­ta.

Mitä pidem­pään kehon kroo­ni­nen nes­te­va­je on jat­ku­nut sitä hei­kom­min keho osaa vies­tit­tää veden tar­pees­ta.

Vedel­lä kuu­lui­si olla kes­kei­nen roo­li kan­san­ter­vey­tem­me yllä­pi­tä­mi­ses­sä. Vuo­si­kym­me­niä veden ter­veys­vai­ku­tuk­sia tut­ki­nut lää­kä­ri Bat­mang­he­lid arvioi tut­ki­muk­sien­sa perus­teel­la, että maa­il­man­laa­jui­ses­ti käy­tet­tä­vien lääk­kei­den tar­vet­ta voi­tai­siin vähen­tää n. 60 % riit­tä­väl­lä veden juon­nil­la.

On vai­kea tie­tää kuin­ka tark­ka arvio on, mut­ta se ker­too hyvin sii­tä, kuin­ka olen­nai­ses­ta asias­ta on kysy­mys.

Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa tah­don käsi­tel­lä viit­tä myyt­tiä, jot­ka liit­ty­vät veden juon­tiin ja kehon nes­te­ta­sa­pai­non yllä­pi­tä­mi­seen.

Myyt­ti 1 — Janon tun­ne ker­too, mil­loin kehom­me tar­vit­see vet­tä.

Ylei­nen suo­si­tus on, että vet­tä juo­tai­siin sil­loin kun ihmi­nen kokee itsen­sä janoi­sek­si. Tätä suo­si­tus­ta nou­dat­ta­vat ihmi­set pää­ty­vät suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kär­si­mään kehon nes­te­va­jees­ta.

Tut­ki­muk­sien­sa poh­jal­ta lää­kä­ri Bat­mang­he­lid havait­si, että keho voi olla nes­te­va­jeen tilas­sa pal­jon ennen janon tun­net­ta tai suun kui­vu­mis­ta.

Nämä kehon vies­tit ovat oikeas­taan hätä­sig­naa­le­ja kehon lii­al­li­ses­ta nes­te­va­jees­ta.

Ihmi­sen kokies­sa janon tun­net­ta on kehon nes­te­ta­sa­pai­no las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti alle mää­rän, joka tar­vi­taan kehon opti­maa­li­seen toi­min­taan.

Tavoi­te­ti­la on, että kehos­sa oli­si koko ajan vet­tä riit­tä­väs­ti kehon opti­maa­li­seen toi­min­taan. Täl­löin ihmi­nen ei juu­ri kos­kaan koe janon tun­net­ta.

Kehom­me tar­vit­see vet­tä tasai­sin välia­join sopi­vas­sa mää­rin riip­puen yksi­lös­tä ja elä­män­ta­vois­ta. Täs­tä lisää myö­hem­min täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa.

Myyt­ti 2 — Veden voi kor­va­ta muil­la nes­teil­lä.

Veden voi kor­va­ta vain osit­tain muil­la nes­teil­lä. Nyky­ään mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­sis­tä on kor­van­nut veden juon­nin muil­la nes­teil­lä.

Kaik­ki juo­mat eivät kui­ten­kaan nes­tey­tä kehoa yhtä hyvin. Pitääk­sem­me yllä hyvää nes­te­ta­sa­pai­noa kehos­sam­me mei­dän on hyvä suo­sia juo­mia ja ruo­kia, jot­ka tuke­vat sitä.

Kehoa hyvin nes­teyt­tä­viä juo­mia ovat sel­lai­set, jot­ka eivät sisäl­lä mer­kit­tä­väs­sä mää­rin kalo­rei­ta, kui­tu­ja eivät­kä sti­mu­loi tai toi­mi kehos­sa diu­reet­tei­na.

Täl­lai­sia juo­mia ovat mm. vesi, kofeii­ni­ton tee, mah­la, koo­kos­ve­si, kui­dut­to­mat tuo­re­pu­ris­te­tut mehut.

Kehon nes­tey­tys­tä tuke­vat myös ruo­at, jot­ka sisäl­tä­vät vähän kalo­rei­ta ja pal­jon vet­tä, mm. kas­vik­set, hedel­mät ja mar­jat.

Kehon nes­te­ta­sa­pai­non yllä­pi­tä­mi­sen kan­nal­ta huo­noim­pia ovat juo­mat, jot­ka ovat kalo­ri­pi­toi­sia, kehoa sti­mu­loi­via tai nes­teen pois­tu­mis­ta nopeut­ta­via, mm. kah­vi, alko­ho­li, vir­voi­tus­juo­mat, mus­ta tee, maito/​maitojuomat ja soke­ri­pi­toi­set val­mis­me­hut.

Myyt­ti 3 – Veden juon­nin ajan­koh­dal­la ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä.

Sil­lä on val­ta­vas­ti mer­ki­tys­tä, mil­loin vesi juo­daan päi­vän aika­na. Ylei­nen ongel­ma on, että ihmi­set juo­vat nes­tei­tä ruo­kai­lun yhtey­des­sä.

Täl­löin nes­teet sekoit­tu­vat syö­tyyn ruo­kaan eivät­kä pää­se imey­ty­mään kehoon nopeas­ti. Lisäk­si juo­dut nes­teet lai­men­ta­vat vat­sa­hap­po­ja, joka vai­keut­taa ruo­an sulat­ta­mis­ta.

Ruo­kai­lun yhtey­des­sä on suo­si­tel­ta­vaa juo­da mak­si­mis­saan 2dl nes­tei­tä.

Vesi oli­si suo­si­tel­ta­vaa juo­da aina tyh­jään vat­saan ruo­kai­lu­jen välis­sä, vähin­tään 1–2 tun­tia ruo­kai­lun jäl­keen ja vähin­tään ½ tun­tia ennen ruo­kai­lua.

Paras aika nes­teyt­tää kehoa on aamul­la rei­lus­ti ennen päi­vän ensim­mäis­tä ate­ri­aa.

Myyt­ti 4 – Lii­ka veden­juon­ti voi tap­paa

On tot­ta, että lii­al­li­nen puh­taan veden juon­ti ilman suo­lo­jen saan­tia voi joh­taa vesi­myr­ky­tyk­seen. Vesi­myr­ky­tyk­ses­tä ei kui­ten­kaan ole syy­tä huo­leh­tia, kun var­mis­tam­me riit­tä­vän suo­lan saan­nin suh­tees­sa juo­tuun vesi­mää­rään.

Pitääk­sem­me itsem­me hyvin nes­tey­tet­ty­nä on kehos­sam­me olta­va oikea vesi-suo­la tasa­pai­no.

Huo­mat­ta­van ylei­nen ongel­ma on lii­al­li­nen suo­lan saan­ti suh­tees­sa juo­tuun vesi­mää­rään. Suo­lan ter­veyt­tä hei­ken­tä­vät vai­ku­tuk­set ovat yleen­sä seu­raus­ta riit­tä­mät­tö­mäs­tä veden juon­nis­ta.

Sopi­va mää­rä suo­laa on ¼ tl jokais­ta juo­tua vesi­lit­raa koh­den. Suo­si luon­non­suo­laa eli puh­dis­ta­ma­ton­ta meri­suo­laa tai hima­lay­an suo­laa.

Myyt­ti 5 – 1–1½ lit­raa vet­tä päi­väs­sä riit­tää

Tämä pätee vain har­van ihmi­sen koh­dal­la. Nyky­päi­vä­nä ihmis­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set, hait­ta-aineil­le altis­tu­mi­nen ja elä­män­ta­vat vaa­ti­vat useim­mil­le meis­tä päi­vit­täin suu­rem­man mää­rän vet­tä.

Yksi­löl­le sopi­va veden­mää­rä riip­puu hen­ki­lön pai­nos­ta ja elä­män­ta­vois­ta.

Hyvä nyrk­ki­sään­tö on juo­da päi­vit­täin lit­ra vet­tä jokais­ta 25 pai­no­ki­loa koh­den. Yksi­löl­le tar­peel­li­nen mää­rä voi olla pie­nem­pi, jos ihmi­nen syö pal­jon nes­te­pi­toi­sia ja raa­ko­ja ruo­kia tai juo pal­jon mui­ta hyvin nes­teyt­tä­viä juo­mia.

Mää­rän on hyvä olla suu­rem­pi, jos ihmi­nen syö pää­asias­sa kyp­sen­net­tyä ruo­kaa, liikkuu/​hikoilee pal­jon, juo kah­via tai alko­ho­lia, hen­git­tää savua tai käyt­tää sti­mu­loi­via päih­tei­tä.

5 vink­kiä veden juo­mi­seen

Suo­si mah­dol­li­sim­man hyvän­ma­kuis­ta, hyvin imey­ty­vää ja elin­voi­mais­ta vet­tä. Par­hai­ta vaih­toeh­to­ja ovat läh­de­ve­si ja kään­tei­sos­moo­si­jär­jes­tel­mäl­lä puh­dis­tet­tu vesi.

Vesi­joh­to­ve­den makua ja imey­ty­vyyt­tä voi paran­taa mm. pitä­mäl­lä sitä huo­neen läm­mös­sä avo­nai­ses­sa astias­sa niin että se hapet­tuu, lisää­mäl­lä veteen hyp­py­sel­li­sen luon­non­suo­laa ja/​tai sit­ruu­nan­me­hua/msm-jau­het­ta.

Juo ker­ral­la vähin­tään ½ lit­raa vet­tä. Han­ki ½ lit­ran kokoi­nen lasi, jos­ta juot vete­si sekä vesi­pul­lo, jota pidät muka­na­si.

Aloi­ta aamusi juo­mal­la vähin­tään ½ lit­raa, mut­ta mie­lel­lään lähem­mäs 1 lit­ra vet­tä.

Kor­vaa soke­ri­set ja hii­li­hap­po­pi­toi­set juo­mat vedel­lä.
Lisää veden­juon­tia­si asteit­tain ja tun­ne sen posi­tii­vi­nen vai­ku­tus kehos­sa­si. Kun huo­maat miel­lyt­tä­viä muu­tok­sia kehos­sa­si ja olos­sa­si, on sil­loin todel­la help­poa jat­kaa riit­tä­vää veden­juon­tia.

Läh­teet: F. Bat­mag­he­lid – Your body’s many cries for water (2008)