Suo­men tie­lii­ken­tees­sä kuo­lee vuo­sit­tain jopa mil­joo­na nisä­käs­tä. Tark­ko­ja tilas­to­ja eläin­ten lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta ei ole, mut­ta luvut ovat joka tapauk­ses­sa val­ta­via. Suu­rin osa kuol­leis­ta jää tien lai­taan hara­koi­den ja mui­den haas­kae­läin­ten rie­muk­si. Jos on tot­tu­nut saa­maan lihan­sa mar­ke­tis­ta suo­ja­kaa­suun pakat­tu­na, niin vaih­toeh­to tiel­le kuol­leen eläi­men hyö­dyn­tä­mi­ses­tä ruo­ak­si voi kuu­los­taa äkki­sel­tään aika kau­kai­sel­le aja­tuk­sel­le.  Tot­tu­neem­mil­le riis­tan­kä­sit­te­li­jöil­le, dyyk­kaa­jil­le ja kokei­lu­hen­ki­sil­le kokeil­le täs­sä pii­lee kui­ten­kin oiva mah­dol­li­suus ilmai­siin makue­lä­myk­siin. Tuhan­sien mätä­ne­mään jää­vien riis­tae­läin­ten parem­pi hyö­ty­käyt­tö ihmis­ruo­ak­si oli­si tie­tys­ti myös resurs­si­vii­saut­ta par­haim­mil­laan.

Tiel­le kuol­leen eläi­men löy­täes­sä­si tai itse eläi­meen tör­mä­tes­sä­si haluat ensim­mäi­se­nä var­mis­taa eläi­men kun­non. Pahoin vahin­goit­tu­neen eläi­men lopet­ta­mi­nen kan­nat­taa suo­rit­taa napa­kal­la iskul­la nis­kaan jol­lain ras­kaal­la esi­neel­lä. Pit­kiin­sä levin­neen sel­keäs­ti pahoin vahin­goit­tu­neen pie­ne­läi­men koh­dal­la mah­dol­li­nen ruo­ka­käyt­tö kan­nat­taa unoh­taa, ellet ole todel­la näl­käi­nen. Siis­tis­sä kun­nos­sa ole­van eläi­men koh­dal­la sen sijaan voit hyvin­kin saa­da pie­nel­lä vai­van­näöl­lä ilmai­sen ja kor­kea­luok­kai­sen ate­rian nau­tit­ta­vak­se­si.

Eläi­men kun­non tar­kis­tus

Eläi­men kun­toa tar­kis­taes­sa­si tut­ki ensim­mäi­se­nä  eläi­men ulkoi­nen yleis­kun­to. Jos eläin on pahoin vau­rioi­tu­nut osas­ta ruu­mis­ta, niin sii­nä voi sil­ti olla vie­lä pal­jon hyö­dyn­net­tä­vää. Pahoin kes­kel­tä vau­rioi­tu­neil­la eläi­mil­lä sisäe­li­met voi­vat olla pilan­neet lihan maun laa­jas­ti, joten täl­lai­set eläi­met sovel­tu­vat käyt­töön kai­kis­ta huo­noi­ten. Haas­kan­syön­nin aloit­te­li­ja­na kan­nat­taa kes­kit­tyä hyö­dyn­tä­mään ylei­ses­ti siis­tis­sä kun­nos­sa ole­via eläi­miä.

Yleis­kun­non tar­kis­tuk­sen jäl­keen tut­ki eläi­men läm­pö­ti­la ja jäyk­kyys. Näi­den perus­teel­la voit pää­tel­lä kuin­ka kau­an eläi­men kuo­le­mas­ta on kulu­nut aikaa. Jos on kesä­ai­ka, niin eläi­men tuli­si olla tuo­re eli läm­min eikä vie­lä kuo­lon­kan­kea. Syk­syi­sin ja tal­vel­la vii­leäm­mis­sä olo­suh­teis­sa tiel­le kuol­leen eläi­men voi hyö­dyn­tää ruo­ak­si parem­min, vaik­ka se oli­si kuol­lut jo pidem­män aikaa sit­ten. Kyl­myys suo­je­lee lihaa pilaan­tu­mi­sel­ta ja pie­ne­liöi­den tur­me­le­mak­si jou­tu­mi­sel­ta.

2014-10-09 23.23.23

Ruo­kaa tiel­le kuol­lees­ta met­sä­jä­nik­ses­tä

Löy­sin mök­ki­tie­ni var­rel­ta siis­tin oloi­sen nuo­ren met­sä­jä­nik­sen raa­don. Sen ruu­mis oli jo jäy­kis­ty­nyt eli kuo­le­mas­ta oli aikaa aina­kin joi­tain tun­te­ja. Jänik­sen turk­ki oli siis­tis­sä kun­nos­sa eikä ruu­miis­sa näky­nyt paho­ja vau­rioi­ta, joten pää­tin ottaa eläi­men tal­teen jat­ko­tar­kis­tus­ta ja mah­dol­lis­ta hyö­dyn­tä­mis­tä var­ten.

Jänis­tä tyy­pil­li­ses­ti rii­pu­te­taan tapon jäl­keen lihan mureut­ta­mi­sek­si. Täl­lä ker­taa jätin tämän vai­heen väliin, kos­ka eläin oli jo kan­gis­tu­nut, enkä usko­nut rii­pu­tuk­sen tuo­van enää mer­kit­tä­vää hyö­tyä. Niin­pä aloin heti mökil­le pääs­tyä­ni käsit­te­le­mään eläin­tä pääs­täk­se­ni mah­dol­li­ses­ti naut­ti­maan pian her­kul­lis­ta, jos­kin mah­dol­li­ses­ti hie­man sit­ke­ää jänis­pa­taa.

Ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa eläi­men käsit­te­lyä kan­nat­taa tar­kis­taa sisäe­lin­ten kun­to. Jos suo­lis­to, virt­sa­rak­ko tai sisäe­li­met ovat pahas­ti hajon­neet, niin lihan maku saat­taa olla kau­ka­na miel­lyt­tä­väs­tä. Met­sä­jä­nik­sen tapauk­ses­sa eli­met oli­vat siis­tis­sä kun­nos­sa, joten sain jat­kaa käsit­te­lyä hyvil­lä mie­lin. Eläi­mel­tä oli kat­ken­nut vain etu­jal­ka ja rin­ta­ran­ka oli hie­man vau­rioi­tu­nut. Todet­tua­ni lihan käyt­tö­kel­poi­sek­si pois­tin nahan muu­ta hyö­dyn­tä­mis­tä var­ten. Suun­nit­te­lin hyö­dyn­tä­vä­ni kar­vo­ja per­ho­jen tekoon ja turk­kia tuo­lin pääl­lys­teek­si.

2014-10-10 01.14.32

Tör­mäyk­ses­sä kuol­leen eläi­men käsit­te­lys­sä ver­ta voi löy­tyä sisäis­ten veren­vuo­to­jen seu­rauk­se­na kaik­kial­ta eläi­men sisäl­tä. Käsit­te­lys­sä yli­mää­räi­set veret on tär­ke­ää pääs­tää pois hyö­dyn­net­tä­vis­tä osis­ta pilaa­mas­ta ruo­an makua. Tar­kis­tin siis huo­lel­la jänik­sen ruhon ja pääs­tin veret pois rin­ta­ran­gan seu­dul­ta, mis­sä sitä oli levin­nyt ympä­riin­sä.

Verien las­kun, nahan ja sisäe­lin­ten pois­ton sekä kun­to­tar­kis­tuk­sen jäl­keen pää­sin siir­ty­mään lihan käsit­te­lyyn. Pää­tin val­mis­taa jänik­ses­tä perin­teis­tä jänis­pa­taa. Muka­na­ni sat­tui onnek­se­ni ole­maan muu­ta­mia juu­rek­sia ja sipu­lei­ta, joten sain pataa­ni hyvät höys­teet mukaan.

2014-10-10 15.01.422014-10-10 15.00.442014-10-10 15.09.082014-10-10 15.37.01 2014-10-10 18.19.07

Resurs­sien mukaan raken­tu­nut resep­ti:
0,5 kiloa lant­tua
0,5 kiloa pork­ka­naa
2 sipu­lia
5 kynt­tä val­ko­si­pu­lia
pip­pu­ria
ros­ma­rii­nia
tim­ja­mia
suo­laa
puo­li tölk­kiä olut­ta
paku­ri-lak­ka­kää­pä tee­tä

Lisuk­keek­si:
pais­tet­tu­ja sup­pi­lo­vah­ve­roi­ta ja sipu­lia

Rus­kis­tin lihat pan­nul­la. Pil­koin juu­rek­set ja sipu­lit vuo­kaan ja lisä­sin oluen ja teen. Lisä­sin rus­kis­te­tut suo­lal­la ja pip­pu­ril­la maus­ta­ma­ni lihat pataan. Yrtit sekä suo­laa ja pip­pu­ria rou­hin vie­lä padan pääl­le. Sen jäl­keen 3 tun­nin hau­du­tus uunis­sa 160 astees­sa. Elä­myk­sel­li­sen kok­kaus­ko­ke­muk­sen jäl­keen jänis­pa­ta mais­tui aivan tai­vaal­li­sen hyväl­tä. Ei auton alle jää­mi­nen kuo­lin­ta­pa­na siis aina­kaan makua pääs­syt pilaa­maan.

Lisä­oh­jei­ta Road kill eläin­ten hyö­dyn­tä­mi­seen:
http://www.wikihow.com/Eat-Roadkill