Suo­ma­lai­set ravit­se­mus­suo­si­tuk­set ja Käy­pä hoi­to-suo­si­tuk­set ovat suo­sit­ta­neet ter­veel­li­sik­si ravin­to­ras­voik­si mar­ga­rii­ne­ja ja ns. kas­vi­ras­va­le­vit­tei­tä, niin ruo­an­lait­toon kuin pöy­tä­le­vit­teik­si. Mai­to­ras­va­poh­jai­set tuot­teet, voi ja oiva­rii­ni­val­mis­teet on lei­mat­tu epä­ter­veel­li­sik­si. Näin on jat­ku­nut vuo­si­kym­me­net, kun­nes 1990-luvun ja eri­tyi­ses­ti 2000-luvun tut­ki­mus on saat­ta­nut suo­si­tuk­set uuteen valoon.

Juok­se­vat kas­viöl­jyt täy­tyy kovet­taa, eli hydra­ta, jot­ta niis­tä saa­daan rasias­sa pysy­viä, levit­ty­viä mar­ga­rii­ne­ja ja kas­vi­ras­va­le­vit­tei­tä. Tämä on tapah­tu­nut kemial­li­sel­la kata­lyyt­ti­pro­ses­sil­la, osit­tais­hy­drauk­sel­la. Sii­nä syn­ty­vät trans-ras­va­ha­pot kovet­ta­vat kas­viöl­jy­jä kiin­teik­si, levit­ty­vik­si ras­va­seok­sik­si. Pro­ses­sis­sa syn­ty­viä syn­teet­ti­siä trans-ras­va­hap­po­ja ei aikai­sem­min ihmi­sen ravin­nos­sa ole esiin­ty­nyt. Nii­den ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta ei ollut lai­sin­kaan tut­kit­tua tie­toa. Näi­tä val­mis­tusai­nei­ta ei myös­kään ilmoi­tet­tu val­mis­tusai­nei­na elin­tar­vik­kei­den pak­kaus­mer­kin­nöis­sä. Kiin­ni­tin asi­aan huo­mio­ta. Kir­joi­tuk­se­ni aiheut­ti kii­vaan­kin kes­kus­te­lun, mis­sä trans-ras­vo­jen vai­ku­tuk­sia vähä­tel­tiin. Olen kuvail­lut nuo tapah­tu­mat nyt 25 vuot­ta myö­hem­min.

Ensim­mäi­set havain­not syn­teet­tis­ten trans-ras­va­hap­po­jen sydän­hai­tal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta ilmes­tyi­vät jo 1990-luvul­la. Eräs kes­kei­nen näyt­tö oli Kan­san­ter­veys­lai­tok­sen ja Har­var­din yli­opis­ton SET­TI-tut­ki­mus (Pie­ti­nen ym. 1997), joka kui­ten­kin vai­en­net­tiin tehok­kaas­ti. Nyt tut­ki­mus­näyt­tö on vah­va ja asian­tun­ti­jat ovat yksi­mie­li­siä nii­den hai­tal­li­suu­des­ta. Mar­ga­rii­ni­teol­li­suus on luo­pu­nut kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa osit­tais­hy­drauk­ses­ta ja siten pois­ta­nut trans-ras­va­ha­pot pää­sään­töi­ses­ti, vaan ei täy­sin, tuot­teis­taan.

Täs­tä kym­me­niä vuo­sia kes­tä­nees­tä, ikä­väl­lä taval­la päät­ty­nees­tä, sinän­sä tahat­to­mas­ta väes­tö­ko­kei­lus­ta tulee ottaa oppia. Teem­me­kö niin?

Kas­viöl­jy­jen kata­lyyt­ti­nen kovet­ta­mi­nen eli vaih­toes­te­röin­ti:

Osit­tais­hy­drauk­ses­ta ja syn­teet­ti­sis­tä trans-ras­va­ha­pois­ta luo­pu­mi­nen ei ole pois­ta­nut mar­ga­rii­ni­teol­li­suu­den kes­keis­tä ongel­maa: juok­se­vat kas­viöl­jyt täy­tyy edel­leen­kin kovet­taa kiin­teik­si rasias­sa pysy­vik­si tuot­teik­si. Osit­tais­hy­drauk­sen tilal­le onkin otet­tu toi­nen syn­teet­ti­sen kemian mene­tel­mä, kata­lyyt­ti­nen vaih­toes­te­röin­ti.

Vaih­toes­te­röin­ti­pro­ses­si jakau­tuu kah­teen vai­hee­seen. Ensi­vai­hees­sa valit­tua kas­viöl­jyä hydra­taan, kun­nes se on mah­dol­li­sim­man tyy­dyt­ty­nyt­tä. Seu­raa­vak­si näin saa­dun syn­teet­ti­sen ras­van ja pro­ses­siin vali­tun kas­viöl­jyn tai nii­den seok­sien tria­syy­ligly­se­ri­di­ra­ken­teet pure­taan ja koo­taan kata­lyyt­ti­ses­ti uusik­si tria­syy­ligly­se­ro­leik­si, siis täy­sin uusik­si ras­voik­si. Tavoit­tee­na on vaih­taa tyy­dyt­ty­nyt ras­va­hap­po kas­viöl­jy­mo­le­kyy­lin kes­kim­mäi­seen sn‑2 hii­lia­to­miin, mis­sä luon­tai­ses­ti on tyy­dyt­ty­mä­tön ras­va­hap­po. Saa­tu syn­teet­ti­nen, vaih­toes­te­röi­ty  kova ”kas­vi­ras­va” sitoo juok­se­vaa kas­viöl­jyä kiin­teik­si mar­ga­rii­neik­si ja ns. kas­vi­ras­va­le­vit­teik­si.

Täl­lai­sia vaih­toes­te­röi­ty­jä uusia ras­vo­ja ei ole aiem­min ollut ihmi­sen ravin­nos­sa. Niil­lä ei ole myös­kään enää mitään yhteyt­tä luon­non kas­viöl­jyi­hin ja ‑ras­voi­hin. Ravit­se­muk­seen ne tuli­vat vas­ta osit­tais­hy­drauk­ses­ta luo­pu­mi­sen yhtey­des­sä.

Vaih­toes­te­röin­nil­lä saa­dun  kovan ”kas­vi­ras­van” kemial­li­nen brut­to­kaa­va ei juu­ri­kaan muu­tu pro­ses­sis­sa käy­tet­ty­jen kas­viöl­jy­jen yhtei­ses­tä brut­to­kaa­vas­ta. Sen sijaan mole­kyy­lien raken­ne muut­tuu, kos­ka vaih­toes­te­röin­nin aiheut­ta­mat paik­kai­so­me­ria ja ste­reoi­so­me­ria muun­ta­vat kas­viöl­jy­jen trigly­se­ri­di­ra­ken­teen aivan olen­nai­ses­ti.

Paik­kai­so­me­ria:

Vaih­toes­te­röin­nin tar­koi­tuk­se­na on siis vaih­taa luon­tai­sen kas­viöl­jy­mo­le­kyy­lin sn‑2 ase­mas­sa ole­va tyy­dyt­ty­mä­tön ras­va­hap­po poik­keuk­sel­li­ses­ti tyy­dyt­ty­nee­seen ras­va­hap­poon. Samal­la myös tämän tria­syy­ligly­se­ro­lin sn‑1 ja sn‑3 ase­mis­sa olleet ras­va­ha­pot vaih­tu­vat satun­nai­ses­ti. Pro­ses­sio­lo­suh­teis­ta, käy­te­tyis­tä kas­viöl­jyis­tä ja kata­lyy­tis­tä riip­puen tulok­se­na saa­daan kym­me­niä, jopa yli sata paik­kai­so­mee­ris­ta uus­ras­vaa, joi­ta erheel­li­ses­ti kut­su­taan kas­vi­ras­voik­si. Ber­ryn (2009) jul­kai­su antaa hyvän kat­sauk­sen aihe­pii­riin.

Opti­nen ste­reoi­sio­me­ria:

Vaih­toes­te­röi­ty­jen kas­viöl­jy­jen ste­reoi­so­me­ri­aa ei ole ravit­se­mus­tie­tees­sä juu­ri­kaan käsi­tel­ty. Ber­ry (2009) ei asi­aa kos­ket­te­le, Haralds­son (2015) sivusi hil­jat­tain aihe­pii­riä herät­tä­väs­ti.  Opti­nen iso­me­ria kui­ten­kin saat­taa olla vie­lä paik­kai­so­me­ri­aa­kin tär­keäm­pi huo­lel­li­sen tar­kas­te­lun koh­de. Lää­ke­tie­tees­sä sii­hen on jo pit­kään kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta (Him­berg 1993).

Ras­va­mo­le­kyy­lin kes­kim­mäi­nen sn‑2 hii­lia­to­mi on asym­met­ri­nen eli sii­hen on sitou­tu­nut nel­jä eri­lais­ta kemial­lis­ta ryh­mää. Mole­kyy­li on täl­löin kiraa­li­nen. Kiraa­li­sel­la yhdis­teel­lä esiin­tyy kak­si muo­toa, jot­ka ovat tois­ten­sa pei­li­ku­via kuten oikea ja vasen kätem­me. Puhu­taan­kin mole­kyy­lien pei­li-iso­me­rias­ta eli raken­teen ”käti­syy­des­tä”, oikea R ja vasen S. Mole­kyy­lit ovat tois­ten­sa enan­tio­mee­re­ja ja nii­den seos on rasee­mi­nen. Luon­nos­sa esiin­tyy ylei­ses­ti vain mole­kyy­lin tois­ta enan­tio­mee­riä. Kemial­li­ses­sa syn­tee­sis­sä, kuten ras­vo­jen vaih­toes­te­röin­nis­sä, syn­tyy rasee­mi­nen seos sisäl­täen siis sekä R- että S-enan­tio­mee­ria. Siten jo saa­tu­jen monien paik­kai­so­mee­rien luku­mää­rä kak­sin­ker­tais­tuu vaih­toes­te­röin­nis­sä.

Miten ras­vae­nan­tio­mee­rit vai­kut­ta­vat fysio­lo­gias­sa ja kan­san­ter­vey­des­sä?

Enan­tio­mee­rien fysio­lo­gi­set vai­ku­tuk­set poik­kea­vat toi­sis­taan. Eräi­tä esi­merk­ke­jä. R-limo­nee­ni tuok­suu appel­sii­nil­ta, S-limo­nee­ni sit­ruu­nal­ta. R-kar­vo­ni mais­tuu min­tul­ta, S-kar­vo­ni kumi­nal­ta. S-dopa (Levo­do­pa) lää­kit­see Par­kin­so­nin tau­tia, R-dopa on myr­kyl­li­nen. S-ibu­pro­fee­ni on anti-inflam­ma­to­ri­nen, R-ibu­pro­fee­ni on inak­tii­vi­nen. Traa­gi­sin äärie­si­merk­ki mark­ki­noil­le pääs­sees­tä vää­räs­tä enan­tio­mee­ris­ta on pit­kiin oikeu­den­käyn­tei­hin ja suu­riin kor­vauk­siin joh­ta­nut tali­do­mi­di. Esi­mer­kit anta­vat oikeu­den kysyä, mit­kä ovat kata­lyyt­ti­ses­sä vaih­toes­te­röin­nis­sä syn­ty­vien syn­teet­tis­ten R- ja S-ras­vae­nan­tio­mee­rien mah­dol­li­set pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­set kan­san­ter­vey­des­sä. Vää­rä enan­tio­mee­ri saat­taa sopia aineen­vaih­dun­taam­me yhtä huo­nos­ti kuin vasem­man käden sor­mi­kas oike­aan käteen.

Miten ras­vai­so­mee­rit sit­ten vai­kut­ta­vat ravit­se­muk­ses­sa ja ter­vey­des­sä?

Sitä emme tie­dä. Yhtään pit­kä­ai­kais­tut­ki­mus­ta ei ole teh­ty. Muu­ta­man lyhy­tai­kais­ten, kor­kein­taan muu­ta­mia viik­ko­ja kes­tä­nei­den tut­ki­mus­ten tulok­set ovat ris­ti­rii­tai­sia. Nekin ovat kes­kit­ty­neet vain lipi­di- ja soke­ri­me­ta­bo­li­aan (Ber­ry 2009). Tilan­ne on täy­sin ver­rat­ta­vis­sa aikaan, jol­loin kata­lyyt­ti­ses­sä osit­tais­hy­drauk­ses­sa syn­ty­vät, sydän­hai­tal­li­sik­si osoit­tau­tu­neet trans-ras­va­ha­pot tuo­tiin ter­veys­vai­ku­tuk­sia tut­ki­mat­ta mark­ki­noil­le.

Mar­ga­rii­ne­ja ja kas­vi­ras­va­le­vit­tei­tä val­mis­ta­va ja Suo­mes­sa mark­ki­noi­va teol­li­suus on kysyt­tyä­ni ker­to­nut käyt­tä­vän­sä vaih­toes­te­röi­ty­jä ras­vo­ja tuot­teis­saan. Mikä­li näin nyt edel­leen on, olem­me jäl­leen kes­kel­lä laa­ja­mit­tais­ta väes­tö­ko­kei­lua, joka oli­si pitä­nyt osa­ta enna­koi­da trans-his­to­rian valos­sa. Miten nämä uudet ras­vat vai­kut­ta­vat väes­tö­ta­sol­la? Ber­ry, joka on alan joh­ta­via tut­ki­joi­ta Lon­toon Kings Col­le­ges­ta, tote­aa­kin jul­kai­sun­sa yhteen­ve­dos­sa (2009) mm., että :

Vaih­toes­te­röi­ty­jen ras­vo­jen ravit­se­mus­vai­ku­tuk­set ovat laa­jas­ti lai­min­lyö­ty poten­ti­aa­li­nen ter­veys­ky­sy­mys ja sik­si nii­tä kos­ke­vaa kes­kus­te­lua on pidet­tä­vä tär­keä­nä.

Tähän toi­vee­seen kaik­kien lie­nee help­po yhtyä.

Asian tekee vie­lä mie­len­kiin­toi­sem­mak­si se, että suo­ma­lai­set ravit­se­mus­suo­si­tuk­set suo­sit­ta­vat vaih­toes­te­röi­ty­jä mar­ga­rii­ne­ja ja ns. kas­vi­ras­va­le­vit­tei­tä ainoik­si vaih­toeh­dok­si esi­mer­kik­si las­ten päi­vä­ko­deis­sa. Monis­sa kun­nis­sa van­hem­mat eivät edes saa tuo­da mui­ta vaih­toeh­to­ja, esi­mer­kik­si luon­tai­siin raa­ka-ainei­siin perus­tu­via, lisä­ai­neet­to­mia oiva­rii­ni­tyyp­pi­siä levit­tei­tä lap­sil­leen. Laa­ja väes­tö­ko­kei­lu koh­dis­tuu pakon­omai­ses­ti siis myös ja eri­tyi­ses­ti kan­sa­kun­tam­me pie­nim­piin. Näin­hän ei vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa voi eikä saa olla.

Vaih­toes­te­röi­ty­jä ras­vo­ja ei ilmoi­te­ta elin­tar­vik­kei­den pak­kaus­mer­kin­nöis­sä

EU:n Elin­tar­vi­ke­tie­toa­se­tus (2011) edel­lyt­tää ehkä­pä kes­kei­sim­pä­nä peri­aat­tee­na, että kaik­ki val­mis­tusai­neet tulee poik­keuk­set­ta ilmoit­taa elin­tar­vik­kei­den pak­kaus­mer­kin­nöis­sä. Yhdes­tä­kään mar­ga­rii­ni- tai kas­vi­ras­va­le­vi­te­pak­kauk­ses­ta ei täl­lais­ta lain­sää­dän­nön edel­lyt­tä­mää mer­kin­tää vaih­toes­te­röi­dyis­tä ras­vois­ta löy­dy. Kulut­ta­jal­la tulee olla kui­ten­kin täy­si oikeus ja mah­dol­li­suus tie­tää valin­to­jen­sa poh­jak­si, mitä kukin ras­va­val­mis­te sisäl­tää. Ole­tin kaik­kien ole­van täs­tä yhtä miel­tä. Esi­mer­kik­si Elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­to Evi­ra on kysyt­tyä­ni kui­ten­kin eri miel­tä perus­te­le­mat­ta kan­taan­sa. Niin­pä olen tie­dus­tel­lut asi­aa seu­raa­vas­ta vir­ka­por­taas­ta, maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riös­tä 17.06. 2015 ja en ole saa­nut vas­taus­ta. Olen kysy­nyt asi­aa uudel­leen kir­ja­tus­sa kir­jees­sä 08.09.2015 ja en ole saa­nut vas­taus­ta. Olen koet­ta­nut kiin­nit­tää asi­aan huo­mio­ta myös Kehit­ty­vä Elin­tar­vi­ke-leh­des­sä (Sal­mi­nen 2015a, 2015 b).

Toi­voi­sin­kin mah­dol­li­sim­man pal­jon näke­myk­siä ja kan­nan­ot­to­ja tähän mie­les­tä­ni tär­ke­ään ongel­maan. — Kari Sal­mi­nen

 

Viit­teet:

Ber­ry SEE. Triacylglyce­rol struc­tu­re and inte­res­te­ri­fica­tion of pal­mi­tic and stea­ric acid-rich fats: an over­view and implica­tions for car­dio­vascu­lar disea­se. Nutr Res Rev 2009;22:3–17.

Elin­tar­vi­ke­tie­toa­se­tus (EU) N:o 1169/2011.

Haralds­son GG. Chi­ra­li­ty in Fats and Oils. Semi­nar to Celebra­te the 45th Anni­ver­sa­ry of Food Che­mi­stry Program.University of Tur­ku, Fin­land. May 22, 2015.

Him­berg J‑J. Lää­ke­ai­neil­la on kah­det kas­vot. Duo­decim 1993;109:1823.

Pie­ti­nen P, Asche­rio A, Kor­ho­nen P ym. Inta­ke of fat­ty acids and risk of coro­na­ry heart disea­se in a cohort of Fin­nish men. The Alp­ha-Tocop­he­rol, Beta-Caro­te­ne Cancer Pre­ven­tion Stu­dy. Am J Epid 1997;145:876–76.

Sal­mi­nen K.  Ravin­non tyy­dyt­ty­neet ja tyy­dyt­ty­mät­tö­mät ras­vat. Duo­decim 1990;106:1684–5.

Sal­mi­nen K. Tois­taa­ko kas­viöl­jy­jen kove­tuk­sen his­to­ria itse­ään? Duo­decim 2015;131:1271–2.

Sal­mi­nen K. Mit­kä ovat­kaan ”kovaa ras­vaa”? Kolum­ni. Kehit­ty­vä Elin­tar­vi­ke 2015a;n:ro2:6.

Sal­mi­nen K. Vaih­toes­te­röi­dyt kas­viöl­jyt tulee ilmoit­taa val­mis­tusai­ne­luet­te­los­sa. Kehit­ty­vä Elin­tar­vi­ke 2015b;n:ro4:8–9.